Hankintasopimus

Hankintasopimuksen päättäminen

Hankintalaki ei juurikaan sääntele hankintasopimuksen päättämisestä. Hankintasopimukseen on kuitenkin hyvä kirjata, millä edellytyksillä se voidaan sopimuskauden aikana päättää. Hankintasopimus voidaan päättää irtisanomisella tai purkamisella.

Hankintasopimuksen irtisanominen

Hankintasopimuksessa on hyvä olla ehto sopimuksen irtisanomisesta. Irtisanomisehto voi olla sellainen, jossa irtisanominen on mahdollista ilman erityisiä perusteita irtisanomisajan puitteissa taikka sellainen, jossa sovitaan tarkemmin edellytykset, joiden täyttyessä irtisanominen on mahdollista.

Sopimusoikeudessa sopimuksen irtisanominen on vapaamuotoinen toimenpide. Hankintasopimuksessa on kuitenkin hyvä sopia irtisanomisen muodosta. Irtisanominen on suositeltavaa sopia tehtäväksi aina kirjallisesti ja että irtisanomisilmoitus tulee toimittaa hankintasopimuksessa mainitulle yhteyshenkilölle todisteellisesti.

Irtisanomiselle on sovittava myös irtisanomisaika. Toistaiseksi voimassa olevissa, pidempiaikaisissa sopimuksissa irtisanomisaika on yleensä pidempi, esimerkiksi kuusi kuukautta. Lyhyemmissä sopimuksissa irtisanomisaika voi olla lyhyempi. Irtisanomisajan on hyvä olla suhteessa hankintasopimuksen yleiseen kestoon sekä siihen, kuinka paljon aikaa sopimuksen päättämiseen vaaditaan. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomisilmoituksen tiedoksisaannista.

Julkisten hankintojen yleisissä sopimusehdoissa voi sopimuksen irtisanomisesta olla omia, erityisiä ehtojaan.

Hankintasopimuksen irtisanominen erityistilanteissa

Hankintalaissa on oma pykälä tilanteista, joissa hankintayksikkö on lain mukaan oikeutettu irtisanomaan hankintasopimuksen. Hankintayksikkö voi irtisanoa hankintasopimuksen päättymään välittömästi, jos:

  • sopimukseen on tehty olennainen muutos

Hankintayksiköllä on oikeus yksipuolisesti irtisanoa hankintasopimus päättymään välittömästi, jos hankintasopimukseen on tehty 136 §:ssä tarkoitettu olennainen muutos, joka olisi edellyttänyt 136 §:n nojalla uutta hankintamenettelyä. Jos sopimus esimerkiksi siirretään kolmannelle osapuolelle 136 §:n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamalla tavalla, eivätkä 136 §:n 2 momentissa tarkoitetut poikkeusperusteet sovellu, sopimus muuttuu olennaisesti toiseksi kuin alkuperäinen hankintasopimus. Hankintayksiköllä on tällöin mahdollisuus irtisanoa muuttunut sopimus päättymään välittömästi ja välttää näin ollen riski laittomasta suorahankinnasta.

Hankintasopimuksiin on usein kirjattu vastaavia sopimuksen päättämistä koskevia ehtoja. Hankintayksikön kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, ettei sen tulisi sopimuskaudella suostua sellaisiin sopimusmuutoksiin, jotka ovat luonteeltaan olennaisia.

  • toimittajaa on koskenut jokin pakollisista poissulkemisperusteista sopimuksen tekohetkellä

Hankintayksikkö voi irtisanoa sopimuksen päättymään välittömästi myös tilanteessa, jossa toimittajaa on koskenut jokin 80 §:ssä säädetyistä pakollisista poissulkemisperusteista hankintasopimuksen tekohetkellä.

Käytännössä ehdon soveltamistilanteessa keskeistä on se, miten tieto pakollisen poissulkemisperusteen täyttymisestä tulee hankintayksikön tietoon. Tällainen voi olla esimerkiksi tilanne, jossa hankintayksikön hallussa on toimittajan työntekijää koskeva vanha rikosrekisteriote, joka hyväksytään osaksi uutta kilpailutusta eikä uutta otetta pyydetä. Soveltuvuutta koskeva arviointi tehdään tällöin vanhan otteen perusteella, vaikka työntekijä olisi voinut syyllistyä johonkin vakavaan rikokseen sen jälkeen, kun edellinen rikosrekisteriote on toimitettu hankintayksikölle. Näin ollen, mikäli kyseinen henkilö ei täytäkään hankintalain edellytyksiä ja tämä tulee hankintayksikön tietoon vasta myöhemmin sopimuskaudella, on sopimus irtisanottavissa kohdan mukaisesti. Ehto ei kuitenkaan edellytä hankintayksiköltä tavanomaista laajempaa selonottovelvollisuutta toimittajaa koskevista soveltuvuuden edellytyksistä, vaan ne voidaan arvioida normaalissa menettelyssä ja niiden tietojen perusteella, mitä hankintayksikölle on toimitettu.

Jos hankintayksikkö irtisanoo sopimuksen sen sopijakumppanin pakollisista poissulkuperusteista antamien virheellisten tietojen johdosta, voi tämä johtaa sopimuskumppanin velvollisuuteen korvata sopimuksen päättymisestä hankintayksikölle aiheutuneet vahingot yleisten varallisuusoikeudellisten oppien perusteella.

  • sopimusta ei olisi voinut tehdä toimittajan kanssa, koska Euroopan unionin tuomioistuin on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaisessa menettelyssä todennut hankintayksikön rikkoneen vakavasti Euroopan unionin perussopimusten ja hankintadirektiivin mukaisia velvoitteita

Kolmantena erityisenä irtisanomistilanteena laissa todetaan tilanne, jossa hankintasopimusta ei olisi voinut tehdä toimittajan kanssa, koska Euroopan unionin tuomioistuin on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 258 artiklan mukaisessa menettelyssä todennut hankintayksikön rikkoneen vakavasti perussopimusten ja hankintadirektiivin mukaisia velvoitteita.

Kohdan taustalla on unionin tuomioistuimen ratkaisu asiassa C-503/04, komissio vs. Saksa, jonka mukaan jäsenvaltio ei voinut vedota muun muassa oikeusvarmuuden, luottamuksensuojan tai sopimuksen sitovuuden periaatteisiin taikka omistusoikeuden suojaan perustellakseen sellaisen unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanon laiminlyöntiä, jossa todetaan EY 226 artiklan (nykyinen SEUT 258 artikla) mukainen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen.

Hankintalaki antaa siis hankintayksikölle oikeuden irtisanoa sopimus päättymään välittömästi - ja näin ollen ilman irtisanomisaikaa- laissa määritellyissä tilanteissa, riippumatta siitä, mitä hankintasopimukseen on asiasta kirjattu. Huomionarvoista on se, että laissa ei käytetä sopimuksen purkamisen termiä. Tämä siksi, että sopimuksen purkamiseen liittyy yleensä, erityisesti irtaimen kaupassa, velvollisuus palauttaa myös jo toteutuneet sopimussuoritukset siltä osin, kun osapuolten toisilleen tekemät suoritukset ovat palautettavissa. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista hankintasopimusten osalta.

Sopimuksen irtisanomisessa tulisi ottaa huomioon sen vaikutusten kohdistuminen tasapuolisesti osapuolten toisiaan vastaaviin täyttämättä oleviin velvoitteisiin, vaikka osapuolten sopimusvelvoitteiden käytännön suorittaminen ajoittuisi irtisanomisen ajankohdan eri puolille.

Hankintasopimuksen purkaminen

Sopimuksen purkaminen tulee yleensä kysymykseen, kun on kyse olennaisesta, vakavasta, sopimusrikkomuksesta. Hankintasopimukseen onkin siksi suositeltavaa kirjata, mitkä ovat sellaisia olosuhteita, joissa purkaminen tulee kyseeseen.

Sopimuksen purkamiseen ei yleensä liity erillistä purkuaikaa, mutta siitäkin voidaan hankintasopimuksessa sopia.

Julkisten hankintojen yleisissä sopimusehdoissa (JYSE2014) on huomioitu sopimuksen purkutilanteet. Ne löytyvät JYSE 2014 tavarat-ehtojen kohdasta 12.7 ja JYSE 2014 palvelut-ehtojen kohdasta 13.6.

Palvelusähköposti
hankintaneuvonta

Julkisten hankintojen menettely- ja hankintalain soveltamiskysymykset

Palvelemme hankintayksiköitä julkisiin hankintoihin liittyvissä asioissa. Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.

hankinnat@kuntaliitto.fi

hankinnat